Viljat ovat heinäkasveihin (Poaceae eli Gramineae) kuuluvia siemenkasveja, joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien siementen eli jyvien vuoksi. Kasvitieteellisesti jyvät ovat kuivia, yksisiemenisiä pähkylähedelmiä.
Ravintona
Vilja on maailman selkeästi tärkein ravintovara, sillä sitä kasvatetaan maapallolla enemmän kuin mitään muita ravintokasviryhmiä. Se myös antaa ihmisille enemmän ravintoa kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Eräissä kehitysmaissaköyhät ihmiset syövät lähes pelkästään viljaa. Kehittyneissä maissa viljan osuus ihmisten ravinnosta on pienempi, mutta silti merkittävä.
Viljely
Vaikka eri viljalajeissa on eroja, niiden viljely on periaatteessa varsin samankaltaista. Kaikki ovat yksivuotisia heinäkasveja: yhdellä kylvämisellä saadaan yksi sato. Kylmien alueiden viljaa on usein kahta tyyppiä: syys- ja kevätviljaa.
Viljoista vehnän viljelyn historia ulottuu pisimmälle: sen viljelyn katsotaan alkaneen jo 10 000 vuotta sitten.
Ravintosisältö
Viljan ravintosisällöstä suurin osa on hiilihydraattia, mutta niissä on myös merkittävä määrä proteiinia, vaikka sen aminohappokoostumus ei olekaan ihmisen ravitsemuksen kannalta optimaalinen. Kokojyvävilja on hyvä kuidun, eräiden hyödyllisten rasvahappojen, vitamiinien ja muiden hivenaineiden lähde.
Viljalajeja
Viljajaleja on valtavasti erilaisia ja samoin myös niiden käyttötarkoituksia. Seuraavassa listattuna yleisimpiä lajeja sekä hieman tietoa kyseisestä viljasta.
- Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum), lauhkean ilmaston päävilja
- Riisi (Oryza sativa), trooppisen ilmaston päävilja
- Maissi (Zea mays), Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan käytetyin vilja; paljon myös karjan rehuna
- Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare), myös mallasohrana käytetty
- Durra (Sorghum bicolor), Afrikassa
- Ruis (Secale cereale), kylmässä ilmastossa
- Kaura eli peltokaura (Avena sativa), viileässä viljastossa ja paljon myös karjan rehuna
- Tefheinä (Eragrostis tef), yleinen Etiopiassa, mutta viljellään harvoin muualla
- Intiaaniriisi (Zizania aquatica)
- Spelttivehnä (Triticum spelta), vehnän läheinen sukulainen
- Durumvehnä (Triticum durum), vehnän läheinen sukulainen, jota viljellään etupäässä Välimeren maissa ja käytetään varsinkin pastojen valmistukseen
- Viljahirssi eli hirssi (Panicum miliaceum)
- Italianpantaheinä eli tähkähirssi (Setaria italica)
- Helmihirssi eli neekerinhirssi (Pennisetum glaucum)
- Sulkahirssi (Pennisetum sp.), Afrikassa ja Aasiassa